American Brown meni tänään lasipulloon. Aivan uskomaton vaahtoaminen mm. mitta-astiaan. Ja aivan uskomaton banaanin tuoksu! Onko siis niin, että LP:n pilsner mallas on banaanisuuden tae tuoreena. Sahtimallaskin antoi reippaan banaanisuuden tuoreena muttei enään pitkähkön säilytyksen jälkeen. SG oli uskomattomat 1.011 joten mitä ihmettä. Mäskäys lämmöthän oli reilusti yläkanttiin. Alunperin olueen piti tulla 5,3% nyt siinä on jo 5,7%. No ei se tyyliin nähden vielä liian kuivaa ole. Kuiva humalointiin käytin kolme Cascases plugia. Ne painoivat 40,6g. Saavat olla nyt sen seitsemän päivän ajan pullossa ja sitten kegiin. Täytyy oikein ruveta kalibroimaan lämpömittareita...
Maistelin, totta kai, myös pullollisen Bitteriä ja Amarillo Lightiä. Bitter alkaa maultansa muuten olemaan jo aikas hyvää. Hiilihappoja on vain turhan vähän vielä. Amarillo Light taas on saavuttanut "optimaalisen" määrän hiilihappoja. Maku on loppujen lopuksi todella lähellä Tuhdimpaa Janojuomaa... Onkohan niin, että se mitä pidän maltaisena makeutena, onkin diasetyyliä? En kylläkään pidä makua mitenkään voisena. Ans kattoo ny.
Saattaa olla, että menee panimo "uusiksi". Eräs työkaveri vihjaili, että hänellä voisi olla ylimääräinen 50litrainen Kota muuripata...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti