perjantaina, marraskuuta 29, 2013

Virtausanturi1 testiä.

Hmm, hmm ja vielä kerran hmm.

Nyt olen tutkinut anturin toimintaa ja todennut sen "hankalaksi" tavalliseen teollisuus automaatioon.
Anturin nimellinen toiminta jännite on 5VDC ja vaikka sen spekseissä on, että toimintajännite on 5 - 24V pulssi on aina sen 5V.
Jouduin siis verestämään elektroniikka muistiani.
Rakentelin regulaattorista 5VDC jänniteen tuolle anturille ja vahvistin sen transistorilla 19VDC tasolle takaisin logiikalle.
Nyt näyttäisi, että logiika lukee anturia hyvin.
Valmistaja / toimittaja sanoi anturin antavan 600 pulssia per litra mutta ainakin n. litra tulee 450 pulssilla niinkuin sen toisenkin valmistaja lupaama on. Tosin määrä heittää n. 0 - 2dl alaspäin.
Kun mittaan kahdenlitran annosta, virhe on suunnillilleen 1-3dl ja neljään mentäessä virhe tuolla pulssimäärällä on virhe 3-5dl. Hyvin pienellä otannalla.

Jos tuo pitäisi paikkansa, että virhe olisi 1 dl suuntaansa, kun pulssimäärä on kohdallaan, riitäisi se minulle tarkkuudeksi. Ainakin nyt. Kenties se toinen anturi on tarkempi?


torstaina, marraskuuta 28, 2013

Virtausanturi1 kotona!

Tässä se nyt on.
Saapa nähdä saanko tällä mitään aikaan. Näitä on nyt siis kolme olemassa. Yhden laitan piakkoin kiinni laitteistooni.

Humalat kotona!



 Tässä on siis viimeisimmät hankinnat.

Vilén mäisesti "Kun halavalla saa".

Eli päällä on Celeia pellettipussi ja alla vasemmalla Northern Brewer ja oikealla Hallertau Tradition.

Kaikkia on 5kg. Tulikin tuonne foorumin puolelle jo kommentti, että tuossa on enemmän humalaa kuin perus jantterilla mallasta kotona =).

Northern Brewer oli ilmeisesti kärsinyt kuljetuksessa sen verran, että oli vakuumi pehmennyt. Joten pussitin sen uudelleen ja vakumoin samointein.

tiistaina, marraskuuta 26, 2013

Mäskäin kotona!

No niin!

Nyt on siis mäskäin taas kotosalla ja siihen on tehtynä uusi kansi. Vaikka alunperin oli puhetta rosteri / happosesta onkin tuo uusi kansi muovia. No, menee se noinkin, ainakin jonkun aikaa.

Hirvee palo ja polte olisi päästä tekemään tuolla jo olutta, mutta kenties pitää varrota niitä vesiantureita ja uusia humalia sekä pesuainetta. Tokihan voisin tehdä sen Bitterin Maris Otterista jo nyt, mutta ilman vesimittaria. Luomu pilssiin pitää odottaa sitten se luomu humala ennen tekoa.
Nyt kun tynnyreitä on tyhjänä 5 kpl ei sinällään olisi ongelma panna nyt Bitteri ja heti perään Pils.
Bitteri olisi pääkäymisastiassaan n. kuukauden ja päätyisi sitten kolmeen kegiin.
Samaan aikaan vapautusi kenties yksi kegi lisää. Pils olisi ehkä 6 - 8 vko primääsissään ja samaan aikaan vapaituisi taas ainakin 1 kegi eli oltaisiin taas 4 kegin tyhjiössä. No sen 4 vko:n jälkeen kun Bitteri olisi kegitetty, voisi taas panna uuden, vielä määrittelemättömän oluen. Kenties jonkin begityylisen tai tumman stoutin / portterin. Tämä saisi taas olla usean viikon astiassaan, pano pitää ajoittaa kuitenkin niin, että kegityksen ollessa ajankohtainen, olisi se 3 kegiä taas tyhjänä.

Tässä odotellessa tulin tilanneeksi myös kirjallisuutta. Ensimmäiseksi saapunut käsitteli etnistä ruoan laittoa, joka ei varsinaisesti kuulu blogin "ohjelmistoon" (Ching's Chinese Food in Minutes (Hardback)). Mutta toinen kirja, Hop Variety Handbook: Learn More about Hop...Create Better Beer. (Paperback), kuuluu jo paremminkin juuri tänne. Kirja on Dan Woodsken kirjoittama ja sen on suhkoht tuore ja kannen alla onkin teksti " Hop Variety Handbook, Dan Woodske (c) 2013, Updated 10/22/13".

 


Tilasin tässä taannoin myös vielä julkaisemattoman "The Home Brewer's Guide to Vintage Beer: Rediscovered Recipes for Classic Brews Dating from 1800 to 1965 (Spiral bound)". Tämä on
Ronald Pattinsonin kirjoittama. Hän pitää mielenkiintoista blogia mm. historiallisista oluista http://barclayperkins.blogspot.fi/. Tämän kirjan pitäisi ilmestyä ensivuoden puolella. Ilmoitus on vielä toistaiseksi Published: 01 January 2014. Tammikuussa sitten lisää tästä, kenties.




Tänään siis tuli tuon Hop Variety Handbook ja ensivilkaisu on positiivinen. Kirja on niin uusi, että muste kiiltelee sivulla =). Ensin kirjassa on pieni esittely kirjoittajasta joka pyörittää pientä panimoa perheen voimin. Sitten seuraa kirjoittajan ajatuksia ja pieni brieffaus humalan historiasta oluen suhteen. Sitten käydään pintapuolisesti läpi humalan kasvatusta, tauteja, tuholaisia jne. Tämän jälkeen hiukan syvennytään humalan sisältämiin aineksiin, Hapot yleesä, alfahapot, betahapot ja öljyt. Sitten esitellään eri ominaisuuksia esimerkein. Mietitäänhumalan tulevaisutta muutamalla sanalla panimoissa ja sitten on käsikirjan käytön opas.
Kunnes päästään itse asiaan, eli humalaan.
Eri humala lajikkeista on kuvaukset jotka sisältävät mm.
Humalan historiasta tietoa, Alkuperästä, Käytöstä, Minkälaisiin oluttyyleihin käytetään, Aromi, Maku eli flavori, Tyypilliset happopitoisuudet -> Alpha, Beta ja Cohumulone
Varastointi ominaisuudet
Tyypilliset öljyt -> Mycene, Humulene ja Caryophyllene
Hyvät vaihtoehdot
Hinta ja saatavuus
Sekä huomiot tekijältä.

Viimeisillä sivuilla on taulukko kaikista kirjan humalista alfahapon mukaan sekä myrcenen mukaan, jos sitä on huomattava määrä humalassa. Amerikkalaisia ajatellen lopussa on vielä humalien juurakkojen saatavuus tietoja ja selittelyitä miksi joitain humalia ei ole kirjassa. Sitten on pieni juttu heidän panimostaan ja loppu tekstit.

Onko kirja hyvä? Aika näyttää. Nyt se on ostettu ja seuraavaksi alkaa käyttö. Kenties enemmän muutaman hetken päästä =)




Tulin tänään myös hankkineeksi, kenties, uuden kannen kattilaani, eli sen ikean valaisimen jonka halkaisija on juurikin sen 50cm joka on kattilanikin halkasija... Foto on valaisimen nimi.

torstaina, marraskuuta 21, 2013

Mäskäintä odotellessa

Tulin etsineeksi vedenmittaukseen "uusia" tapoja. Eli vedenpinnan mitauksen sijaan mittaisinkin paljonko vettä virtaa järjestelmään. Tai jopa niin, että voisin mitata myös virtausnopeuksia sekä määrää myös muissa prosessin vaiheissa.

Mutta palataan vähän taaksepäin vielä.
Löysin vedenpinnan mittauksiin muutamia mahdollisuusia.

1. Se mitä nyt käytän, eli nk. "pässinkives" mittaus. Eli jokaiselle mitattavalle määrälle oma anturinsa.
- Rajoituksena mitattava määrä vakio, tai siis niin monta vakiota kuin mittauspisteitä on.
- Hyvää tarkkuuus. Eli mitattava määrä riittävän sama joka kerta.

2. eTape. Eli liuskamainen mittari pöntön kylkeen ja tästä saadaan vastusarvona vedenpinnan korkeus.
- Rajoituksena lämpötilan kesto. Eli 60 - 65°C
- Hyvää olisi ilmeisesti tarkkuus ja se, että määrä voi olla "mitä tahansa".

3. Ultraäänianturi suoraan vedenpinnasta mittaavana. Alkuperäinen suunnitelmani.
- Rajoituksena, anturi pitäisi sijoittaa niin, ettei höyryt ja muut häiritsisi sen toimintaa. Analoginen virta-arvo.
- Hyvänä, kokeilematta olisin uskonut tarkkuuden jälleen kerran kestävän vertailuja, jos höyry ja kondensiovesi pysyisi kurissa. Sekä määrän voisi asettaa haluamakseen.

4. Ultraäänianturi omassa putkessaan esim. pingispallon kanssa mittaamassa pallon liikettä.
- Samat kuin edellä.

Sitten aloin miettimään jos käyttäisi hyväkseen vesimittaria, jonka olen liittänyt järjestelmään.
Tuohon saisi pulssilähdön, jos löytäisi mittariin tarkoitetun anturin.

Sitten löysin ameriikan maalta linjaan liitettävän erillisen anturin joka antaa suoraan pulssina virtauksen. Tuo kuitenkin maksaisi 236€ alv0 Suomesta ostetuna. Ameriikan valmistaja kun ei halua myydä suoraan. Löysin toisenkin suomalaisen valmistajan / toimittajan, mutta heidän hintansa oli jo moninkertainen edelliseenkin verratuna eli 1000€ alv0.
Ebay kuitenkin myi £2,22 hintaan toivottavasti tarkoituksen sopivia laiteita. Tilasin kahdenlaisia, toisen pulssi määrä litralle on 600 ja toisen 450. Molempia otin 3kpl.
Joten toisen teoreettinen mittatarkkuus on 1,67ml ja toisen 2,22ml.
Tämä kyllä riittää vallan mainiosti. Ja tieto pulssien määrästä per litra on myös ensiarvoisen tärkeää.
Eli on helppoa laskea tarvittavien pulssien määrä kertomalla haluttu litramäärä pulssien määrällä.
Tuolla kuudensadanpulssin anturilla siis päästään teoreettiseen kahden desimaalin tarkkuuteen niin, että pulssimäärä pysyy tasalukuna ilman desimaalia. Neliviiskymppinen antaa aina kahden desimaalin tarkkuuksissa parittomalle sadasosalle puolikkaan pulssin, mutta pyöristys isompaan ei tuo kuin 0,00111... lisää määrään, joten sekin on merkityksetön.
Joka tapauksessa yksikin desimaali riittää tarkkuudeksi.
Enkä myöskään voi olla varma siitä, että pulssimäärät ovat juuri nuo minun installatiossa.
Toleranssi voi olla -+ 10% riippuen mm. virtauksen määrästä, veden paineesta, lämmöstä ja vaikka mistä. Pitää siis mittailla muutamia kertoja jotta pääsee selvyyteen pulssien määrästä.
Toivomus olisi, että laite pysyy kuitenkin samassa määrässä tai lähellä sitä joka mittauksella.
Toinen toivomus olisi, että virtaus ei pienene ratkaisevasti nykyisestä joka on n.16 l/min.

Saapa nähdä mihin tämä johtaa.

Ainakaan logiikka ei pitäisi muodostua pullonkaulaksi.
Perus tulo logiikassa ilmoitetaan kykenevän vähintään 4ms vasteaikaan eli 250Hz taajuuteen. Toki logiikassa on 2µs tuloja eli 5KHz ja ns. HiSpeed tuloja jotka kykenevät 20KHz taajuuteen.
No, jos vaikka tuo 600 pulssinen anturi olisi 10% enemmällä varustettu, eli sen pulssimäärä litralle olisi 660 pulssia päästäisiin tuolla 16l minuutti vauhdilla 176Hz taajuuteen.
(16 l/min x 660pulssia = 10560 pulssia/min / 60s = 176Hz tai jotenkin näin.
Myös 1 l/min = 660p -> 660p / 60s = 11p -> 11p x 16 l/min = 176Hz)
Ja jos tuo 450 pulssinen olisi 10% vähemmillä pulsseilla varustettu päästäisiin vain 108Hz taajuteen.
Virtaus siis suurimmassa äärilaidassa saisi olla jopa 22,73 l/min jotta tuo 250Hz tulisi vastaan. 5KHz mahdollistaisi jo 454,55 l/min vauhdin. Mutta saatan silti käyttää nopeampaa tuloa jotta ei ainakaan ahdista.
Anturit muuten kykenevät 1-30 l/min vauhtiin. Painetta kestävät riittävästi, eli 17,5 - 20 bar.


Olen myös todennut, kenties jo toistamiseen, että PBW on kohtuullisen hyvä puhdistusaine omille laitteistoilleni. Ainakin kegit ja muut rosteri kamat tuntuvat puhdistuvan niin ettei niihin jää mitään näkyvää likaa. Sanitointi sitten saman tuoteperheen StarSan aineella tai Jodoforilla.
Tätä lähdin etsimään nykyisin erittäin hyviksi havaituista suomalaisista oluttarvike liikkeistä (brewcat.fi ja lappo.fi). Mutta valitettavasti tuote oli loppu näistä. Tulin siis menneksi erään vanhan ruotsalaisen putiikin verkkokauppaan ja löysin sieltä tarvitsemani. Samoihin toimitukuluihin halusin sitten lisätä jotain ja menin REA! alueelle (ALE on tässä tilanteessa harhaan johtava nimitys ;) ).
Tuolta löysin sitten humalaa mielestäni kohtuu edullisesti.

Hallertauer Tradition (ekologisk) kottar, 2010, 6,8%, 5 kg 178,57SEK


Styrian Golding / Celeia humlepellets 2011, 3,66% alfa, 5 kg 266,96SEK



Northern Brewer kottar, 2010, 9,9%, 5 kg 89,29SEK





Joten sain 15kg humalaa 534,81 SEK hintaan eli n. 60€ hintaan. Joka on siis n. 4€ / kg eli n. 0,4€/100g jonka hinta on pääsääntöisesti luokkaa 3 - 8€ / 100g

Toki tuohon tuli kuljetuskustannukset mukaan mutta halvin noista kuljetuksineen on 0,35€ / 100g, keskimmäinen 0,55€ / 100g ja kallein 0,75€ / 100g

PBW tuli maksamaan siis n.63€ / 3,6kg.

Humalat olivat siis tarjouksessa ja satokaudet nuo mainitut 2010 ja 2011. Mutta aina kun olen tuollaisia tilannut, on niiden päiväystä ollut vielä jäljellä kohtuullisesti.
Ja kuitenkin itselläni on vakumointi laitteisto olemassa ja pakastin varattuna humalille ja kuivahiivoille. Eli uskon saavani kohtuudella nuo säilöttyä tarpeisiini.

Nyt sitten on luvassa luomu pilsneriä. Eli koska on jo hankittuna luomu pilsnermallasta ja nyt tulee luomu Hallertau humalaa, onkin luomuolut sitten enää ajan kysymys =)

perjantaina, marraskuuta 01, 2013

Bitter First

Nyt jos saisi takaisin mäskäimen, tekisin seuraavanlaisen Bitterin:

92% MO
8% Crystal 200
28 IBU First Gold 60 min
3,5 IBU -"- 10 min
Safale S-04 (Windsor jos uskallan. Huonot on kokemukset tähän asti).

58 litraa käymään ja tehokkuudella 79%
1,038 SG alkuun.
IBUt jossain 31,5 tienoilla ja
väri 18 - 19 EBC tuntumassa.

Mäskäys 66°C niin pitäisi käydä tuonne 1,009 asti ja näin 3,8% abv olisi totta.

Saattaisi olla hyvää tuo.