tiistaina, lokakuuta 30, 2007

ASB 2. Maistelu

Väri: Amber, kirkas
Maku: sitrus, häivähdys banaania, puhdas, ehta olut
Tuoksu: sahti mallas, mausteinen humala

Maku alkaa aavistuksen katkerana ja maltaisena ja päättyy sitrusmaiseen katkeruuteen. Jälkimaku kestää ja kestää.

Lisää seuraavalla kerralla.

8 kommenttia:

JJ kirjoitti...

Jouluolutta

Tuli hinku tehdä jouluolutta, vielä on sen verran aikaa että hiukan tuhdimmankin töräyksen saa juomakuntoon mukavaa aattoiltaa silmälläpitäen. Ja pitäähän karjalaan tottuneille sukulaisille antaa edes kerran vuodessa mahdollisuus juoda ihan oikeaakin olutta ;-)

Netistä katselin reseptejä ja päädyin lopulta suunnittelemaan oluen itse käyttäen noita vain pohjana. Reseptiä ei ole mukana, mutta ulkomuistista:

24L
4 kg sahtimallas
200 gr special b 350
200 gr caracrystal 90
50 gr värimallas 1400
500 gr siirappi
500 gr hunaja

cascade 15 gr 60 min
EK goldings 10 gr 10 min
1 tl kaneli 10 min
yhden appelsiinin kuori 10 min
rusina 250 gr 10 min (desinfioituu) + jätetään käymisastiaan

mäskäys 72c /yön yli

Hiiva 1335 british ale II

Noilla eväillä OG on 1055 luokkaa, IBU ~20 tarkoituksena olisi saada aikaan hiukan makeaksi jäävä suhteelisen kevyesti humaloitu olut, johon nuo ylimääräiset mausteet antaisivat hiukan lisäaromia.

Mäskäys on tehty, illalla on vuorossa vierteen keitto.

Oletko itse kokeillut koskaan tälläisia harvinaisempia mausteita oluessa? Miten onnistui?

suorama kirjoitti...

Hunajaa ja siirappia kylläkin, muuta noista ei ole tullut koitettua. Vaikuttaa mielenkiintoiselta tuo resepti. Kerro oliko keiton jälkeen millainen tuoksu kämpässä. =7) Tuliko jo joulu mieleen?

Molemmat, hunaja että siirappi mielestäni antoi jotenkin täyteläisen tunnun olueeseen. Ainakin vaahto oli kestävämpi ja tiiviimpi. Laktoosia olen myös koittanut kerran ja yhdeksi kerraksi se jääneekin, vaikka nyt sen osaisi jo keittää eikä vain heittäisi pönttöön mukaan uutteen päälle. =-)

Kirsikkaa olen koittanut ja sitä koittanen toisenkin kerran (hankin oman kirsikka puun). Tosin tuo jota nyt on 5litran tynnyreissä on tehty uutteesta ja ainakin ennen kypsymistään se oli enneminkin kiljua kuin olutta. =-(

Tuo ASB alkaa kääntymään enemmänkin AAA ksi (American Amber Ale). No itse pidän siitä tässä vaiheessa aikas paljon.

Mielestäni tässä viikolla (30.11) Ilves - Tappara pelin (en ole jääkiekko persoona, olin kutsuttuna erään laitetoimittajan taholta) jälkeen Teerenpelissä maistelemani Laikajaakko oli pettymys. Olut oli kylläkin liian kylmää ja maistui aluksi vetiseltä sitten vähän tunkkaiselta jossa savu tuntui hiukan. Lämmetessään vetisyys vaihtui mauttomuudeksi ja savu/tunkkaisuus lisääntyi. No parempaahan tuo oli kuin pelissä saadut Karhu ja Sandels. Voi tietysti olla, että teivon lihapullat vei makuaistin metsään? 8-/

suorama kirjoitti...

Niin, inkivääriä olen kokeillut. Se toimii mainiosti. Inkivääri olutta olen tehnyt mm. siten, että sahtimallasta 3dl
sokeria 2dl
(1dl ruisjauhoja)
inkivääriä n.1tl (maun mukaan)

ensin. vedenkeittimessä vesi kiehumaan ja samalla 5 litran kattilaan vesi kiehumaan. Kun vedenkeitin (1,6L) on kiehunut ja hetken aika jäähtynyt kaadan sen maltaiden, sokerin ja inkiväärijauheen päälle. Sekoitan jonkin aikaa. Kun vesi kattilassa kiehuu kaadan sen seoksen päälle. Sekoitan taas kunnolla. Annan jäähtyä huoneen lämpöön. Laitan t-lusikan kärjellisen kuivahiivaa pönttöön ja peitän keittiö pyyhkeellä. Nykyään teen tämän kaiken 5 litran "jerry"kannuun joka on tätä PE-HD muovia (vermutin rypälemehu astia). Joten tässäkin voinee ajatella soveltavansa tätä no-chill metodia. =-)

suorama kirjoitti...

Tai siis käytän inkivääri alen kylläkin ämpärissä niin saa isommat mömmöt jäämään kanisteriin.

Kotikaljan teen nykyisin suunilleen samalla tavalla, mutta tietenkin ruismaltaasta ilman inkivääriä. ;-)

JJ kirjoitti...

Ei vielä jaksaisi mennä pullottamaan joten kulutanpa hetken kommentointiin :-D

Tuota inkivääriolutta täytyykin kokeilla hetimiten, luultavasti Sweppesin Ginger Alen esikuva on juuri jotain tuollaista. Ja vaikka tuon jättäisikin sameaksi janojuomaksi maalliin kotikalja on tuo varmasti hyvää juotavaa. Kiitos reseptistä!

Pullotukseen olisi nyt menossa hunajalager joka on pantu käymään 2/10. Jälkikäyntisokeri tuotti hiukan päänvaivaa koska ajattelin käyttää siihen ainakin osittain hunajaa. Arpomalla tulin sitten seuraavaan tulokseen: sokeria lagerille tyypilleseen runsaaseen karbonaatioon 10 gr/L. Arvioin hunaja sokeripitoisuudeksi 65% ja päätin osan laittaa sokerina, joten 22L satsiin 200 gr hunajaa (sok 130 gr) ja sokeria 110 gr. Onneksi nyt talvella on viileää säilytystilaa jos alkaa näyttää siltä että sokeria tuli liikaa- saa himmattua jälkikäynti sen verran että juo tuon pikaisesti pois. Sinänsä hätää ei ole, parilla puhelinsoitolla saan kyllä vapaaehtoisia avustamaan ;-)

Tuo jouluolut keittovaiheessa tuoksui todella hyvältä, kanelin tuoksu sopi oluen tuoksuun niin hyvin että laitoin jäähtyvään vierteeseen vielä toisenkin teelusikallisen. Tapojeni vastaisesti kurkkasin päivän käymässä ollut olutta ja tässä vaiheessa se sitten tuoksahti katastrofilta. Rusinoista tuleva pukee toi elävästi mieleen teiniaikoijen kiljukokeilut. En kuitenkaan heitä kirvestä kaivoon, päivän käynyt ja pari kuukautta pullossa ollut olut ovat kuitenkin aivan eri asioita, eiköhän tuo juotavaa ole kun maut ja tuoksut ikääntyessään hiukan tasoittuvat.

Mulla ei ole ollut kunnos mäskäysastiaa osittain oman laiskuuden takia. Loppuviikolla aloin miettimään kylmälaukkuun erilaisia valepohja/kupariputki/muoviputki -ratkaisuja ja päädyin yksikertaiseen ratkaisuun jota en missään ole aiemmin nähnyt. Ostin läpinäkyvää kudosvahvistettua letkua muutaman metrin ja tein parin metrin matkalle sivuleikkureilla reikiä muutaman sentin välein. Pään tulppasin letkuklemmarilla kiristetyllä kuumaliimapötköllä joka sopi mainiosti letkun sisään. Toiseen päähan pieni kuulasulku.

Kiersin rei'itetyn letkun kiepille ja tungin kylmälaukun pohjalle ja levitin sitä hiukan kulkemaan reunojen myötäisesti. Sulun avasin ja tiputin mäskätessä nestepinnan alapuolelle.

Huuhtelu sujui tuon kanssa varsin mallikkaasti ja mikä parasta sekä kylmä laukun (ei reikää hanalle tms) ja letkun putsaus todella helppoa!

Tein tuossa tänään tuplasatsin (~40L) kevytlageria kun sille näyttää aina olevan tilausta. Siitähän jo aiemmin kommentointin, saa nyt sitten nähdä onko maku niin puhdas kuin pitäisi olla, kaikki virheethän tulevat heti esiin. Noh, haasteita pitää olla harrastuksessa. Keittovaiheessa oli noi 35L, tuo näyttää std hellalle olevan ylärajoilla, vaikka hehkutin molempia levyjä kutosella ei tuo jaksanut kiehua jos kannen otti kokonaan pois. Pitelin sitten kantta hiukan kattilan päällä.

Jaa-a, täytynee lähteä pullottamaan ja palkita sen jälkeen itsensä kotioluella :-)

suorama kirjoitti...

Olen kokeillut monenlaisia inkivaari olut ohjeita. Australiasta ja Uudesta seelannista olen parhaat löytänyt, mutta mielestäni oma kehitelmäni on yksinkertaisin ja helpoin. Sahtimalla s on sen verran mauton tässä "mäskäys" mallissa jotta inkivääri pääsee hallitsemään makua riittävästi. Makeutta voi taas hallita sokerin määrällä. Tässäkin kannattaa koittaa siirapin ja hunajan vaikutusta. ;-)

Olen yhden sellaisen mäskäys laatikon nähnyt joka oli siis tavallinen muovinen kylmälaukku ja pohjalle oli laitettu spiraalille kierretty kupariputki, johon oli sahattu lovia. Keski osa oli nostettu pystyyn ja siihen kaveri laittoi letkun kiinni. Spiraali oli hänen kattilan pohjan kokoinen ja hän käytti samaa putkea humalien erottamiseen. Desinfionti oli siis suht helppoa sen kuin kiehutti spiraalin kattilassa.
Miten kuumaliima kesti mäskäyksen? Olisi luullut sen ainakin pehmenneen.

Oma ASBni alkaa tasoittumaan oikein miellyttäväksi juomaksi. Otin sitä äsken lasillisen ja voi itku kun oli pehmeätä ja maistuvaa. Banaania oli vain tuoksussa ja senkin huomasin vasta aivan lopussa kun muistin että, sellainenkin pitäisi olla. Humalat on tasoittunut miellyttäväksi kokonaisuudeksi. Aluksi suuhun tuli maltainen pehmeys ja tuoksussa mallas ja vähän sellainen humala kun aukaiset humalapussin ensimmäistä kertaa ja nuuhkaiset... Lopuksi sellainen jotenkin pehmeä katkeruus ja kuivahumaloinnin miellyttävä "puraisu". Pitkänä pysyvänä jälkimakuna se pehmyt katkeruus mukavalla maltaalla. Tämä makuelämys siis tuli hanasta. Täytynee koittaa pullottaa muutama pullo ja katsoa miten maku taas muuttuu...

JJ kirjoitti...

Inkivääriolutta on ämpärillinen jäähtymässä ja odottamassa hiivausta. Muutaman päivän päästä kuulet mitä pidin.

Noita kuparispriraaleja ja vastaavia olen itsekin nähnyt, mutten tosiaan aiemmin tälläistä pelkästä letkusta tehtyä. Kuumaliima kesti hyvin, en siis sulattanut pistoolilla letkuun klimppiä, vaan laitoin letkun sisään tuollaisen "patruunan". Luulisin että tuo tarvitsee pitkälti toistasataa astetta ennenkun alkaa merkittävästi pehmenemään.

Tuon letkundesinfioinnista en ole huolissani vierrehän keitetään välittömästi mäskäyksen jälkeen, eli mikään pöpö ei kyllä jalansijaa ehdi saada.

Ostin muuten verkkoantikvariaatista pari mielenkiintoista kirjaa, Koffin (ja vähän muidenkin) historiaa käsittelevän "Suomalainen Olutkirja" opuksen vuodelta 1989 ja Unto Tikkasen Suomalaisen Olutkirjan vuodelta 1999. Molemmissa runsaasti oluen historiaa niin suomesta kuin ulkomailtakin ja muutenkin kaikkea mielenkiintoista luettavaa. Suosittelen ostamaan kumman tahansa jos eteen sattuu!

suorama kirjoitti...

Olen itsekkin miettinyt välillä tuota desinfiointia ja sen merkitystä mäskäysastian ja keitto astian kohdalla. Koska vierre kumminkin kiehutetaan (ja varsin pitkään) mäskäyksen jälkeen jolloin sen pitäisi olla jopa steriiliä. Puhdistus tottakai on tarkeätä seka ennen että jälkeen.

Täytyypä pitää silmät auki kirjojen varalta.

Olen tässä juuri mäskännyt ja keitän paraikaa tätä APAa.. Saapi nähdä mitä siitä tulee. Ajat ainakin ovat erit..