Savuinen lager joka pullotettaessa tuoksui savuisen salmiakkiselta oli 31 päivän kypsytyksessä saavuttanut 1.009 ominaispainon. Alc% siis pullotettaessa on 5,6%. Pullokäymisen jälkeen ollaan siis lähellä kuutta. Olutta tuli n. korillinen. Väri ei ollut enää kovin punainen ainakaan tuossa valossa. BrewFermin hiiva siis käyttääkin ihan mukavasti siihen nähden, että Beer Smith ohjelma laski syöttämilläni arvoilla loppu ominaispainoksi 1.012. Makua en tullut maistaneeksi kun kerran Brix mittarilla tulin mitanneeksi FGn. Tuoksu käymis astiasta pullotuksen jälkeen avattuna, oli raikkaan savuisen salmiakkisen makea. Pullotuksen yhteydessä tehty ravistelu, jotta sokerit liukenee kunnolla, aiheutti kestävän vaahdon pulloon. Olut oli jo aivan kirkasta ainakin pullottimen kirkkaassa putkessa.
Aika näyttää tuleeko olueen enään hiilihappoja ja miltä keitos lopulta maistuu... Nyt olut jää pullotettuna "huoneen" lämpöön (19C - 17C) joksikin viikoksi.
Kirjoista olen nyt eniten tutkinut Noonanin kirjaa. Se on kyllä perusteellinen. Erittäin kemia painotteinen ja kertoo kyllä miten mitäkin ominaisuuksia olueen saa ja miksi ne siihen tulee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti