Mutta palataan vähän taaksepäin vielä.
Löysin vedenpinnan mittauksiin muutamia mahdollisuusia.
1. Se mitä nyt käytän, eli nk. "pässinkives" mittaus. Eli jokaiselle mitattavalle määrälle oma anturinsa.
- Rajoituksena mitattava määrä vakio, tai siis niin monta vakiota kuin mittauspisteitä on.
- Hyvää tarkkuuus. Eli mitattava määrä riittävän sama joka kerta.
2. eTape. Eli liuskamainen mittari pöntön kylkeen ja tästä saadaan vastusarvona vedenpinnan korkeus.
- Rajoituksena lämpötilan kesto. Eli 60 - 65°C
- Hyvää olisi ilmeisesti tarkkuus ja se, että määrä voi olla "mitä tahansa".
3. Ultraäänianturi suoraan vedenpinnasta mittaavana. Alkuperäinen suunnitelmani.
- Rajoituksena, anturi pitäisi sijoittaa niin, ettei höyryt ja muut häiritsisi sen toimintaa. Analoginen virta-arvo.
- Hyvänä, kokeilematta olisin uskonut tarkkuuden jälleen kerran kestävän vertailuja, jos höyry ja kondensiovesi pysyisi kurissa. Sekä määrän voisi asettaa haluamakseen.
4. Ultraäänianturi omassa putkessaan esim. pingispallon kanssa mittaamassa pallon liikettä.
- Samat kuin edellä.
Sitten aloin miettimään jos käyttäisi hyväkseen vesimittaria, jonka olen liittänyt järjestelmään.
Tuohon saisi pulssilähdön, jos löytäisi mittariin tarkoitetun anturin.
Sitten löysin ameriikan maalta linjaan liitettävän erillisen anturin joka antaa suoraan pulssina virtauksen. Tuo kuitenkin maksaisi 236€ alv0 Suomesta ostetuna. Ameriikan valmistaja kun ei halua myydä suoraan. Löysin toisenkin suomalaisen valmistajan / toimittajan, mutta heidän hintansa oli jo moninkertainen edelliseenkin verratuna eli 1000€ alv0.
Ebay kuitenkin myi £2,22 hintaan toivottavasti tarkoituksen sopivia laiteita. Tilasin kahdenlaisia, toisen pulssi määrä litralle on 600 ja toisen 450. Molempia otin 3kpl.
Joten toisen teoreettinen mittatarkkuus on 1,67ml ja toisen 2,22ml.
Tämä kyllä riittää vallan mainiosti. Ja tieto pulssien määrästä per litra on myös ensiarvoisen tärkeää.
Eli on helppoa laskea tarvittavien pulssien määrä kertomalla haluttu litramäärä pulssien määrällä.
Tuolla kuudensadanpulssin anturilla siis päästään teoreettiseen kahden desimaalin tarkkuuteen niin, että pulssimäärä pysyy tasalukuna ilman desimaalia. Neliviiskymppinen antaa aina kahden desimaalin tarkkuuksissa parittomalle sadasosalle puolikkaan pulssin, mutta pyöristys isompaan ei tuo kuin 0,00111... lisää määrään, joten sekin on merkityksetön.
Joka tapauksessa yksikin desimaali riittää tarkkuudeksi.
Enkä myöskään voi olla varma siitä, että pulssimäärät ovat juuri nuo minun installatiossa.
Toleranssi voi olla -+ 10% riippuen mm. virtauksen määrästä, veden paineesta, lämmöstä ja vaikka mistä. Pitää siis mittailla muutamia kertoja jotta pääsee selvyyteen pulssien määrästä.
Toivomus olisi, että laite pysyy kuitenkin samassa määrässä tai lähellä sitä joka mittauksella.
Toinen toivomus olisi, että virtaus ei pienene ratkaisevasti nykyisestä joka on n.16 l/min.
Saapa nähdä mihin tämä johtaa.
Ainakaan logiikka ei pitäisi muodostua pullonkaulaksi.
Perus tulo logiikassa ilmoitetaan kykenevän vähintään 4ms vasteaikaan eli 250Hz taajuuteen. Toki logiikassa on 2µs tuloja eli 5KHz ja ns. HiSpeed tuloja jotka kykenevät 20KHz taajuuteen.
No, jos vaikka tuo 600 pulssinen anturi olisi 10% enemmällä varustettu, eli sen pulssimäärä litralle olisi 660 pulssia päästäisiin tuolla 16l minuutti vauhdilla 176Hz taajuuteen.
(16 l/min x 660pulssia = 10560 pulssia/min / 60s = 176Hz tai jotenkin näin.
Myös 1 l/min = 660p -> 660p / 60s = 11p -> 11p x 16 l/min = 176Hz)
Ja jos tuo 450 pulssinen olisi 10% vähemmillä pulsseilla varustettu päästäisiin vain 108Hz taajuteen.
Virtaus siis suurimmassa äärilaidassa saisi olla jopa 22,73 l/min jotta tuo 250Hz tulisi vastaan. 5KHz mahdollistaisi jo 454,55 l/min vauhdin. Mutta saatan silti käyttää nopeampaa tuloa jotta ei ainakaan ahdista.
Anturit muuten kykenevät 1-30 l/min vauhtiin. Painetta kestävät riittävästi, eli 17,5 - 20 bar.
Olen myös todennut, kenties jo toistamiseen, että PBW on kohtuullisen hyvä puhdistusaine omille laitteistoilleni. Ainakin kegit ja muut rosteri kamat tuntuvat puhdistuvan niin ettei niihin jää mitään näkyvää likaa. Sanitointi sitten saman tuoteperheen StarSan aineella tai Jodoforilla.
Tätä lähdin etsimään nykyisin erittäin hyviksi havaituista suomalaisista oluttarvike liikkeistä (brewcat.fi ja lappo.fi). Mutta valitettavasti tuote oli loppu näistä. Tulin siis menneksi erään vanhan ruotsalaisen putiikin verkkokauppaan ja löysin sieltä tarvitsemani. Samoihin toimitukuluihin halusin sitten lisätä jotain ja menin REA! alueelle (ALE on tässä tilanteessa harhaan johtava nimitys ;) ).
Tuolta löysin sitten humalaa mielestäni kohtuu edullisesti.
| Hallertauer Tradition (ekologisk) kottar, 2010, 6,8%, 5 kg | 178,57 | SEK | ||||||||
| Styrian Golding / Celeia humlepellets 2011, 3,66% alfa, 5 kg | 266,96 | SEK | ||||||||
| Northern Brewer kottar, 2010, 9,9%, 5 kg | 89,29 | SEK |
Joten sain 15kg humalaa 534,81 SEK hintaan eli n. 60€ hintaan. Joka on siis n. 4€ / kg eli n. 0,4€/100g jonka hinta on pääsääntöisesti luokkaa 3 - 8€ / 100g
Toki tuohon tuli kuljetuskustannukset mukaan mutta halvin noista kuljetuksineen on 0,35€ / 100g, keskimmäinen 0,55€ / 100g ja kallein 0,75€ / 100g
PBW tuli maksamaan siis n.63€ / 3,6kg.
Humalat olivat siis tarjouksessa ja satokaudet nuo mainitut 2010 ja 2011. Mutta aina kun olen tuollaisia tilannut, on niiden päiväystä ollut vielä jäljellä kohtuullisesti.
Ja kuitenkin itselläni on vakumointi laitteisto olemassa ja pakastin varattuna humalille ja kuivahiivoille. Eli uskon saavani kohtuudella nuo säilöttyä tarpeisiini.
Nyt sitten on luvassa luomu pilsneriä. Eli koska on jo hankittuna luomu pilsnermallasta ja nyt tulee luomu Hallertau humalaa, onkin luomuolut sitten enää ajan kysymys =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti